Mitä on kielikylpy?
Kielikylpy on maailmalla ja Suomessa laajasti käytetty kielenopetusmenetelmä, jossa uusi kieli opitaan elämällä ja tekemällä jo päiväkoti-ikäisestä asti.
Tällä saat tietoa kielikylvyn periaatteista ja sen tarjoamista hyödyistä sekä siitä, miten kielikylvetys muuttaa lapsen tavan oppia ja kommunikoida.
Kielikylpyopetuksen tärkeimpiä periaatteita on opetuksen yksikielisyys.
Opettaja puhuu aina vain yhtä kieltä.
Tietoa kielikylvystä
Kielikylpymenetelmä
Menetelmä on lähtöisin Kanadasta, ja Suomessa ruotsinkielistä kielikylpyä on kehitetty Vaasan yliopistossa vuodesta 1987 alkaen.
Kielikylpyopetus perustuu tutkittuun tietoon ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Yliopistotasoisesti kielikylpyä on tutkittu Suomessa (ruotsi, suomi) Vaasan yliopistossa, Turussa ja Helsingissä, sekä muualla maailmassa Kanadassa (ranska, englanti) ja Espanjassa (katalaani, espanja) ja tutkimustulokset ovat toisiaan tukevia.
Kielikylvetyksen tavoitteet
Kielikylpyopetuksen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Toiminnallinen kaksikielisyys ei tarkoita täydellistä kaksikielisyyttä, vaan kielikylpykieli omaksutaan käytännön kokemusten kautta.
Omaksuttava kieli, kielikylpykieli, ei ole kielenopetuksen kohde, vaan sitä käytetään opetuksen välineenä.
Kielikylpy ja äidinkieli
Ruotsinkielinen kielikylpy ei heikennä lapsen äidinkieltä. Äidinkieli säilyy vahvana, koska osa opetuksesta tapahtuu äidinkielellä ja lapsen lähiympäristö tukee kielen kehitystä.
Ruotsinkielinen kielikylpy ei vaaranna suomenkielisten kielikylpyoppilaiden äidinkielentaitoja. Alussa kirjoittaminen on hitaampaa ja virheitä voi olla enemmän, mutta myöhemmin peruskoulun aikana erot tasaantuvat.
Vanhempien tehtävänä on tukea ja edistää lapsen äidinkielen kehitystä. Käytännössä tämä onnistuu, jos vanhempi kuuntelee lasta ja keskustelee hänen kanssaan, on kiinnostunut erilaisista asioista ja tukee lapsen lukuharrastusta tarjoamalla lehtiä ja kirjoja luettavaksi.
Mitä kielikylpy vaatii?
Kielikylpy edellyttää sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä, mutta vanhemmilta ei vaadita ruotsin kielen taitoa. Tärkeintä on kiinnostus lapsen oppimista kohtaan ja arjen tuki - se ei ole vaikeampaa kuin normaali keskustelu, lapsen kuunteleminen ja kirjojen lukeminen.
Lapselta vieraan kielen kanssa toimiminen vaatii enemmän voimia kuin äidinkielen kanssa työskenneltäessä. Käytännössä se tarkoittaa usein pidempiä koulumatkoja tai työläämpiä kotitehtäviä. Kielikylvyn valitseminen saattaa myös ylemmillä luokilla rajoittaa valinnaisaineiden määrää.
Miksi kielikylpyyn?
Tutkimusten mukaan kielikylpy:
- Tukee lapsen äidinkielen kehitystä
- Kehittää vahvan ja käytännöllisen ruotsin kielen taidon
- Edistää kielellistä tietoisuutta, luovuutta ja ajattelutaitoja
- Kasvattaa lapsia monikielisyyteen
- Lisää rohkeutta käyttää kieliä eri tilanteissa
Opetus kielikylvyssä
Kielikylpymenetelmässä opettajat ja ohjaajat ovat kielikylpykielen syntyperäisiä puhujia ja he käyttävät vain kielikylpykieltä, mutta ymmärtävät aina myös lapsen äidinkieltä.
Kielikylpyopetuksessa:
- opettajat ja ohjaajat käyttävät johdonmukaisesti vain kielikylpykieltä
- lapset saavat käyttää sekä suomea, että ruotsia
- oppiminen tapahtuu leikin, vuorovaikutuksen ja toiminnan kautta
Kielikylvyssä korostuu katsekontakti opettajan ja oppilaan välillä. Sanavaraston ollessa aluksi suppeampi oppilaat oppivat selostamaan asioita ja käsitteitä toisin sanoin sekä kuvailemaan tapahtumia tullakseen ymmärretyiksi.
Lapsen kielellinen luovuus kehittyy ja sanavarasto vähitellen laajenee monipuolisemmaksi. Tutkimusten mukaan vieras kieli virkistää kielellistä kehitystä äidinkielessäkin.
Kielikylpypolku alkaa päiväkodista ja jatkuu kouluun
Kielikylpyyn liittyvää informaatiota, lue lisää!
- Åbo Akademi tutkimuksia ja julkaisuja kielikylvystä
- Åbo Akademi Språkbadsbloggen
- Kotimaisten kielten kielikylpy, Vaasan yliopiston tutkimusraportti
- Kielikylpy kasvattaa lapsista monikielisiä, Yle 5.11.2020
Lähteet
- Bergström Marina (2002). Individuell andraspråksinlärning hos språkbadselever med skrivsvårigheter. Vaasan yliopiston julkaisuja. Acta Wasaensia No 106. Vasa.
- Elomaa, Marjatta (2000). Suomen ensimmäisten kielikylpyläisten kirjoitelmat peruskoulussa. Vaasan yliopiston julkaisuja. Acta Wasaensia No 83. Vaasa.
- Mård, Karita (2002). Språkbadsbarn kommunicerar på andraspråket. Fallstudier på daghemsnivå. Vaasan yliopiston julkaisuja. Acta Wasaensia No 100. Vasa.
- Monikielisyysuutiset 2/2000. Vaasan yliopisto
- Pirkko Nuolijärvi. Kielikylpy – matkalla maailmaan. Tempus 8/98.
- Irmeli Suni. Kielikylpyä ala-asteella. Tempus 1/99.
