Kielikylpy Kirkkonummella

Kirkkonummella toteutetaan ruotsinkielen varhaista täydellistä kielikylpyä, joka aloitetaan jo päiväkoti-iässä. Riittävien kielellisten koulunkäyntivalmiuksien takaamiseksi tavoitteena on, että lapsi aloittaisi kielikylvyssä viimeistään kaksi vuotta ennen koulun aloittamista. 

Kirkkonummella lapsia ryhdyttiin kielikylvettämään elokuussa 1992 Ravalsin päiväkodissa. Lapsia oli alussa mukana 15. Nämä kielikylpijät aloittivat ensimmäisen luokan syksyllä 1994 silloisessa Kirkonkylän koulussa. Kielikylvyn alaluokat siirtyivät vuosituhannen vaihteessa Gesterbyn kouluun, ja yläluokat jatkoivat Kirkkoharjun kouluun, näissä kouluissa kielikylpytoiminta jatkuu edelleen. Kielikylvetyksen laajennuttua päiväkodista alakouluun ja yläkouluun saakka toiminnassa on mukana vuosittain yli 200 lasta.

 

Kielikylpijöiden opinpolku

Kielikylpy aloitetaan Kirkkonummella käytännössä joko hakeutumalla 3-4 -vuotiaana yhdistyksen kielikylpykerhoihin (Neidonkallion päiväkodin lapsille päiväkodissa, kotihoidossa oleville lapsille Gesterbyn nuorisotalolla, katso tarkemmin Kielikylpykerhot), aloittamalla päiväkodissa 5-vuotiaiden ryhmässä Vifslanissa Neidonkallion päiväkodissa (normaalin kunnallisen päivähoitopaikan hakuprosessin kautta) tai viimeistään aloittamalla esikoulun Förskolanissa (normaalin esikouluhaun yhteydessä).

Tällä hetkellä Kirkkonummella lapsia kielikylvetetään 3-4-vuotiaiden lasten kerhoissa, 5-vuotiaiden kielikylpyryhmässä Neidonkallion päiväkodissa sekä kielikylpyesikoulussa Förskolassa, joka toimii Papinmäen koulun tiloissa. Lapsen on siis mahdollista päästä kielikylpyyn mukaan, jos kielikylvetys aloitetaan viimeistään esikouluvuoden aikana. Päiväkodista ja esikoulusta kielikylvetys jatkuu alakouluun Gesterbyn koulun kielikylpyluokalle ja yläkouluun Kirkkoharjun kouluun.

Yläkouluun siirryttäessä kielikylpykielen osuus opetuksesta vähenee hieman, mutta alkaen syksystä 2017 uuden opintosuunnitelman myötä kielikylpyaineita yläkoulussa ollaan lisäämässä, lue lisää täältä

Koulutuntien jälkeen kielikylpyä voi alaluokilla jatkaa yhdistyksen iltapäiväkerhossa Eftiksessä, jos lapsella on tarvetta iltapäivähoitoon koulupäivän jälkeen. Iltapäiväkerhotoiminta on ruotsinkielistä ja vapaan leikin lisäksi lapsille tarjotaan ohjattua toimintaa, mm. askartelua, pelejä ja ohjattua liikuntaa.

Kirkkonummen kunta on vahvasti kaksikielinen kunta ja antaa erinomaiset mahdollisuudet elävään kanssakäymiseen ruotsin kielellä. Kielikylpylapset osallistuvat aktiivisesti kunnassa tarjolla oleviin ruotsinkielisiin harrastuksiin, kuten esimerkiksi urheiluun ja liikuntaan, partiotoimintaan sekä kuvataidekoulun ruotsinkielisiin ryhmiin. Näin lapsilla on mahdollisuus harjoittaa ja aktiivisesti käyttää ruotsin kieltä myös koulun ulkopuolella sekä luoda yhteyksiä ruotsinkielisiin ikätovereihin.

Kielikylpijöiden arkipäivää

Kielikylvyssä ruotsin kieli on sekä oppimisen kohde että väline, ja sitä harjoitellaan aineessa kuin aineessa niin, että oppilaat oppivat eri aineisiin liittyvän sanaston. Tässä kertomuksia kielikylpijöiden arjesta Kirkonummella.

Kielikylpyä koko koulu-ura 2007-2016

Yhdeksän vuotta yhteistä ruotsin kielen kelikylpyä takana! Kirkkoharjun koulun kielikylpyluokka 9G:n oppilaat voivat todellakin sanoa: Vi kan det här! Syksyllä 2007 Gesterbyn koulun 1K kielikylpyluokalla aloitti 24 oppilasta, joista nyt 23 saa peruskoulun päätökseen, edelleen samalla luokalla opiskellen. Alakoulussa muutaman ensimmäisen vuoden kaikki opetus oli ruotsiksi, paitsi äidinkieli ja uskonto. Pikkuhiljaa suomeksi opetettavia aineita tuli lisää, esimerkiksi englanti. Yläkoulussa ruotsiksi on opiskeltu enää uskonto, historia ja yhteiskuntaoppi.

Kielikylpy antaa vankan pohjan toimia muulla kuin omalla äidinkielellä. Avoin asenne itseilmaisuun ja itsensä ymmärrettäväksi tekemiseen, auttaa myös muissa kielissä. ”Kun valitsin englannin rinnalle toisen A-kielen, ajattelin, että kielikylpyruotsista olisi hyötyä saksaa opiskellessa - ja näin on selvästi ollut”, kertoo Onni Urtamo. Kielikylpyluokkalaiset ovat aivan tavallisia koululaisia eikä luokalle haetaan millään testillä. ”Kielikylpyluokalla pärjää, vaikka olisi lukihäiriö”, vakuuttaa Pihla Jokinen. Oikeinkirjoituksen kanssa on kamppailtu, mutta apuakin on saanut.

Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kirkkonummella kielikylpyä on jo 25 vuotta ajanut Kirkkonummen Kielikylpy ry. Yhdistyksen nettisivuilla määritellään, että kielikylpykieli omaksutaan käytännön kokemusten kautta, käyttämällä sitä luonnollisissa yhteyksissä ja mielekkäissä tilanteissa. Kielikylvyn opettajat ja ohjaajat ovat kielikylpykielen syntyperäisiä puhujia, mutta ymmärtävät aina myös lapsen äidinkieltä. Opettaja puhuu vain yhtä kieltä, vaikka lapset saavatkin vasta kummallakin kielellä. ”Aika hassua, että ruotsia opitaan puhumalla ja tekemällä, mutta englantia opetetaan kirjoittamalla”, totesi meidän perheen ensimmäinen kielikylpijä noin 10 – vuotiaana.

9G:n nuoret ovat nyt opiskelleet yhdessä 9 vuotta. Suurin osa tutustui toisiinsa jo kielikylpykerhossa 3 –vuotiaana tai viimeistään kielikylpyeskarissa. Tunnelmat ovatkin osin haikeat, kun porukka nyt hajoaa eri opinahjoihin. Alisa Taskisen tavoitteena on jatkaa opintoja Kyrkslätts Gymnasiumissa. ”Minulla on paljon ruotsinkielisiä kavereita ja haluaisin vielä parantaa kielitaitoani. Totta kai pikkuisen jännittää kokonaan ruotsikielinen lukio, mutta uskon, että ihan hyvin se tulisi menemään”. Kohtia uusia haasteita, toimiva kielitaito eväänä: visst kan ni det här!

(Teksti Hanna Erkko, 9G keväällä 2016, kuva Iliana Gädda 1K syksyllä 2007, kuva koulukuva)

1K- luokkalaisten arkea lukuvuonna 2012-13

-1K –luokkalaiset käyvät koulua suurimmaksi osaksi ruotsiksi, 20 tunnista suomenkielistä opetusta on kolme tuntia. Lukemista ja kirjoittamista opetellaan ainoastaan ruotsiksi, ja lukeminen sujuu ekan luokan keväällä jo hyvin. Sanojen kirjoittaminen onnistuu, ja harjoittelemme myös yksinkertaisia lauseita ja kuvasta kirjoittamista. Kevätlukukaudella osa oppilaista osaa jo kirjoittaa tällaisia lauseita: ” De va en gon en ko som hette mamma mo.” tai ”Mamma mu haar fåt aav kråka en cykcel.”. Tässä vaiheessa virheitä korjataan lähinnä saneluissa, kertoo 1K-luokan opettaja Kaisa Myllylä.

-Suomen puhuminen on tietysti helpompaa, ja ruotsin puhumiseen täytyy kiinnittää huomiota. ”Vad sa du” saa monen vaihtamaan kieltä. Meillä on myös välillä käytössä ns. språkkort, johon piirretään hymynaama, jos on muistanut puhua ruotsia parhaansa mukaan. Osa oppilaista käyttää kieltä tosi taitavasti ja aktiivisesti, osa vielä arkailee ruotsin käyttöä. Keräämme myös makaroneja merkkinä hyvästä käytöksestä, ja kun niitä on yhtä monta kuin oppilaita, teemme jotain kivaa yhdessä, kertoo Kaisa.

Tokaluokkalaisten arkea lukuvuonna 2009-10

-Gesterbyn ala-asteen toisella luokalla kielikylpyopetusta on kaikenkaikkiaan 21 tuntia. Tunneista 18 on ruotsiksi, 3 suomeksi ja lisäksi on englannin suihkutusta puoli tuntia,  kertoo lukuvuoden 2009-10 2K-luokan opettaja Marjo Laitinen.

-Viittaaminen, läksyjen merkitseminen, liikkuminen, kuunteleminen ja muut koululaisten perustaidot alkavat olla hallussa jo kakkosluokkalaisilla. Kielikylpyluokissa oppilaat ovat usein rohkeita ja puheliaita eivätkä pelkää tehdä virheitä puhuessaan vieraita kieliä.

- Minusta on erittäin tärkeää luoda hyvät rutiinit tunneille ykköseltä alkaen, vaatia hyvää käytöstä ja ruotsinkielen käyttöä ryhmätilanteissa. Myöhemmin niitä on vaikea korjata. Oppilaat yleensä tuottavat sitä, mitä vaaditaan. On ollut mukava huomata, että kaikki yrittävät taitojensa mukaan.

Kakkosluokkalaiset pystyvät jo syyslukukaudella kirjoittamaan konkreettisia päälauseita ruotsiksi. Alla syyskuussa 2009 kerättyjä lauseita teemalla ”Vår vecka i 2K”:

Vi har gjort matte. Vi har sytt. Vi har haft roligt. Det är roligt att spela fotboll. Vi har kastat boll.

 

Eskarissa ruotsinkielellä

 

Vem´s tur? Min! Hur mycket kostar det? Fyra euro! Jag är inte rika…

Kielikylpyesikoulussa on pelipäivä ja lapset pelaavat Monopolia. Noppa pyörii ja rahat vaihtavat omistajaa. Pöydän päässä istuu ja ohjaa Maarika Männikkö, joka opettaa Kirkkonummen kielikylpyesikoulun oppilaita nyt viidettä vuotta. 

 

”Kielen oppimisen pitää olla hauskaa”

 

Männikön mukaan lapset oppivat peleissä sosiaalisuutta ja matematiikka, mutta mitä suurimmassa määrin myös kieltä. Itse asiassa peleissä kiteytyy kielikylvyn perusidea: kieli opitaan toiminnan kautta, ei kirjasta lukemalla.

- Kielikylvyssä uusi kieli opitaan samalla tavalla kuin opimme äidinkielemme. Ensin ymmärrämme, sitten alamme puhua ja kirjoittaa ja vasta sitten tulee kielioppi. En ole itse koskaan ollut sellainen , että haluaisin päntätä kielioppia, vaan kielen oppimisen pitää minusta olla hauskaa. Juuri sitä on kielikylpy ja juuri sen vuoksi haluan tehdä tätä työtä, Männikkö sanoo.

Opettajan mielestä metodi on siis hyvä. Entä mitä mieltä ovat lapset? Mikä kielikylvyssä on kivaa?

- Kaverit ja kun saa leikkiä. Me pelataan ja askarrellaan. Ja ulkona pelataan röva flaggania. Ja lauletaan eläinlauluja snigelistä ja sköldpaddanista, lapset sanovat.

 

Kieleen tutustutaan jo päiväkodissa

 

Kielikylpyesikoulu on osa Gesterbyn koulua, mutta toimii Papinmäen koulun tiloissa. Ryhmässä on tällä hetkellä 17 lasta. Kaikki ovat olleet jo 5-vuotiaina Vifslor -kielikylpyryhmässä Neidonkallion päiväkodissa. Osa on tuntenut toisensa vieläkin kauemmin, sillä moni eskarilaisista on osallistunut 3-4 -vuotiaana samassa päiväkodissa toimiviin, Kirkkonummen kielikylpy -yhdistyksen järjestämiin kerhoihin, joissa ruotsinkieleen tutustutaan leikkien ja laulaen. Kerhoja on tarjolla myös kotihoidossa oleville lapsille.

 

”Kouluun siirtyminen ei voisi olla helpompaa”

 

Mutta takaisin eskariin. Kun pelit on pelattu, on aika mennä ulos. Var är mina byxorna? Vem´s mössa är den här? Sitten lapset jo juoksevatkin ulkona. Pihan toisella puolella on Gesterbyn koulu, jossa kielikylpy eskarivuoden jälkeen jatkuu.

- Meillä on tässä upea piha ja hyvät ulkoilumaastot, Männikkö sanoo ja jatkaa: On myös todella hyvä, että lasten tuleva koulu on tuossa pihan toisella puolella. Voimme helposti osallistua koulun juhliin ja vierailla siellä muutenkin. Joka perjantai käymme koululla jumppaamassa ja ruokailemassa, joten paikka tulee tutuksi. Tästä on mielettömän helppo siirtyä kouluun.

Samaa mieltä on Gesterbyn koulun rehtori Mervi Wihuri.

Förskolalaisia syksyllä 2013

 

Kielikylpyopetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa. Kakkosluokan oppimistavoitteet löytyvät Gesterbyn koulun opetussuunnitelmasta.